Kymmenen vuoden data paljastaa: yhtiöiden hallitukset vahvoja hallinnoimaan, mutta heikompia uudistamaan

Kymmenen vuoden data paljastaa: yhtiöiden hallitukset vahvoja hallinnoimaan, mutta heikompia uudistamaan

Hallitusten pitää kääntää katsetta asiakkaisiin, kertoo IMS Talentin noin sadan yhtiön ja kymmenen vuoden hallitusarviointiaineisto.

Suomalaisten yhtiöiden hallituksissa on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana tasonnosto. Kokouskäytännöt, valiokuntatyö ja puheenjohtajien ammattitaito kestävät kansainvälisen vertailun. Silti pöydissä päädytään toistuvasti samaan ydinongelmaan: hallitukset ovat vahvoja hallinnoimaan, mutta heikompia vauhdittamaan strategista muutosta.

Tämä selviää IMS Talentin kokoamasta noin sadan yrityksen hallitusarviointiaineistosta vuosilta 2015–2025. Vaikka hallitustyön tehokkuus saa arvioinneissa toistuvasti huippuarvosanoja, strategista vaikuttavuutta koskevat arviot jäävät selvästi matalammiksi.

Monessa yhtiössä suunta on periaatteessa selkeä. Hallitus kuitenkin kaipaa näyttöä siitä, miten ylätason linjaukset muuttuvat johdonmukaisiksi päätöksiksi ja mitattaviksi tuloksiksi. Aineistossa toistuvat havainnot siitä, että konkreettiset keinot, investointilogiikka ja toimeenpanon priorisointi jäävät liian epäselviksi.

Hallitukset myös usein epäilevät, onko organisaatiolla kyky toteuttaa valittua suuntaa riittävän nopeasti.

Kehityskohde löytyy asiakkaista ja markkinasta

Toinen koko aineiston läpi leikkaava ja sitkeä kehityskohde on asiakas- ja markkinanäkökulman puute.

Hallitukset saavat erinomaista tietoa yhtiöiden sisäisestä suorituskyvystä, taloudesta ja riskeistä. Sen sijaan tiedot asiakaskäyttäytymisestä, eri asiakasryhmien arvosta, markkinamuutoksista tai kilpailijoiden todellisista vahvuuksista jäävät paljon vähemmälle.

Tämä on este strategiselle vaikuttavuudelle. Jos hallituksen keskustelu pohjautuu pääosin sisäiseen näkymään, on vaikea arvioida yhtiön todellista asemaa.

Aineiston uudemmissa, 2020-luvun lopun arvioinneissa tämä haaste korostuu aiempaa enemmän. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä hallituksilta odotetaan vahvaa markkinasignaaleihin reagoimista ja vaihtoehtoisten skenaarioiden hahmottamista. Tähän ei nykyään riittävän usein pystytä.

Rutiinit syövät elintärkeän ajan

IMS Talentin hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen tietää, mistä strategian ja markkinaymmärryksen puutteet usein johtuvat. Aika ei yksinkertaisesti riitä, jos esityslistoilla ei ole oikeita asioita.

”Jos kysyy hallitusjäseniltä, niin yleensä he toivovat, että pois rutiiniasioita ja enemmän strategisia asioita. Puheenjohtaja ja toimitusjohtaja pelin lopulta ratkaisevat. Heiltä vaaditaan kurinalaisuutta, ettei liikaa vietetä aikaa tavallisessa talousraportoinnissa”, Silvennoinen sanoo.

Strategian konkretisoinnin seurantaan Silvennoinen tarjoaa täsmälääkettä, jolla toimeenpano tuodaan joka kokoukseen.

”Puheenjohtajan kannattaa sopia toimitusjohtajan kanssa, että toimitusjohtajan katsauksen ensimmäinen osio käsittelee aina sitä, mitä on tehty hallituksen viimeisille päätöksille.”

Toinen työkalu on vuosikello. Jos hallitus haluaa aikaa markkinadatalle, tulevaisuusnäkymille ja asiakasymmärrykselle, se on kalenteroitava. Kokoukset kannattaa teemoittaa ennakkoon.

Vahva perusta antaa tilaa muutokselle

Vaikka strategian toimeenpano ja asiakasnäkökulma vaativat kohentamista, aineisto osoittaa hallitustyön ottaneen myös merkittäviä edistysaskeleita.

Vuosien 2015–2020 välillä hallitukset keskittyivät rakenteiden, roolien ja prosessien parantamiseen. Nyt 2020-luvun puolivälissä tämä työ kantaa hedelmää. Hallitustyön vahvuus on usein puheenjohtajuus. Puheenjohtajat rakentavat turvallisen keskusteluilmapiirin, jossa myös vaikeita asioita ja riskejä voidaan käsitellä avoimesti yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Dynamiikka, psykologinen turvallisuus ja valiokuntatyö ovat aineiston yrityksissä huippuluokkaa.

Suomalaisten hallitusten ydinkysymys ei siis enää ole, miten hallituksen pitäisi toimia. Rutiinit ovat kunnossa. Nyt kyse on siitä, miten tehokkaat ja osaavat ryhmät saadaan tuottamaan suurinta mahdollista strategista lisäarvoa yrityksille, jotka taistelevat asiakkaista yhä rajummassa markkinamurroksessa.

FAKTA: Hallitusarvioinnit 2015–2025

• Aineisto: IMS Talentin toteuttamat noin sadan suomalaisen organisaation hallitusarvioinnit kymmenen vuoden ajalta.
• Kehityskaari: Hallitustyö on siirtynyt perusrakenteiden ja roolien korjaamisesta (2015–2020) strategisen kypsyyden ja murroksen vaiheeseen (2020–2025).
• Vahvuudet: Hallitustyön prosessit, valiokuntatyö, hallituksen dynamiikka ja puheenjohtajan ammattimaisuus.
• Heikkoudet: Strategian toimeenpanon konkretia, asiakas- ja markkinanäkökulman riittämättömyys, digitaalisuuden ja tekoälyn hyödyntäminen sekä toimitusjohtajan ja johtoryhmän seuraajasuunnittelu.
• Osaamistarpeet nyt: Yleisten toiveiden sijaan hallitukset etsivät nyt täsmäosaamista esimerkiksi tekoälystä, arvonluonnista, uusista kumppanuusmalleista ja tietyistä asiakasryhmistä.