Hallitustyön kehitystrendit 2016-2025

Johdanto

Hallitusten toiminnan arviointien merkitys on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi. Hyvän hallintotavan vaatimukset ja kasvavat odotukset hallitusten strategiselle vaikuttavuudelle ovat nostaneet hallitustyön arvioinnin tärkeäksi työkaluksi omistaja-arvon kehittämisessä. Hallitusarviointien yleistymiseen on lisäksi vaikuttanut osakkeenomistajien nimitystoimikuntien kasvava määrä ja työn ammattimaistuminen. Samalla hallitusarvioinnin fokus on siirtynyt hallinnollisesta toimivuudesta kohti hallituksen todellisen vaikuttavuuden, strategisen kyvykkyyden ja tulevaisuusvalmiuden arviointia.

IMS Talent on toteuttanut vuosien ajan hallitusarviointeja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Yhtiölle kertynyt aineisto kattaa laajan joukon anonymisoituja hallitusten kollektiivisen toiminnan arviointeja sekä hallitusjäsenten vertaisarviointeja (peer review). Näiden avulla on mahdollista tunnistaa hallitustyön pitkän aikavälin kehityssuuntia, vahvuuksia ja kehityskohteita.

Tutkimusasetelma ja metodologia

IMS Talentin analyysi perustuu kahteen toisiaan täydentävään arviointikokonaisuuteen. Ensimmäinen on koko hallituksen toimintaa koskeva arviointi (ns. board evaluation), joka sisältää hallituksen kollektiivista toimintaa, strategista vaikuttavuutta, päätöksentekoa, prosesseja, osaamista sekä johdon arviointia ja seuraajasuunnittelua koskevat näkökulmat. Toinen on ns. peer review -arviointi, joka tarkastelee yksittäisten hallitusjäsenten osaamista, strategista kontribuutiota, kykyä haastaa johtoa rakentavasti sekä hallituskokonaisuuteen tuotettua lisäarvoa.

Aineisto kattaa kollektiivisten hallitusarviointien ja hallitusjäsenten vertaisarviointien trendiaineistoa vuosilta 2016–2025.

IMS Talentin arviointimalli yhdistää määrällisen vertailtavuuden laadulliseen tulkintaan. Numeeristen arvioiden lisäksi analyysissä tarkastellaan ilmiöiden toistuvuutta, kehityssuuntia sekä eri arviointimenetelmien välisiä yhteyksiä. Näin arviointi tuottaa paitsi tilannekuvan myös konkreettisia johtopäätöksiä hallituksen tulevaisuuden kehittämiseksi.

Koko hallitusta koskevien arvioiden kehitystrendit

Board evaluation -aineisto osoittaa, että hallitustyö on selvästi ammattimaistunut vuosien 2016–2025 aikana. Hallitusten kollektiivinen osaaminen on noussut ja diversiteetti on kasvanut merkittävästi. Hallitusten vahvimmat osa-alueet liittyvät koko tarkastelujakson ajan hallitustyön prosesseihin, hallitustyön dynamiikkaan, puheenjohtajan toimintaan sekä hallitusten valiokuntatyöhön. Hallitusten kollektiivinen osaaminen ja liiketoimintaymmärrys arvioidaan systemaattisesti korkealle. Toimitusjohtajan ja hallituksen välinen yhteistyö saa tyypillisesti korkeita arvioita.

Vuosien 2016 – 2025 aineistossa yritysten strategioiden selkeyden on arvioitu vahvistuneen tasaisesti. Hallitukset kokevat strategian olevan aiempaa paremmin jäsennetty ja ymmärrettävä. Strategian toimeenpanoa koskevat arviot eivät kuitenkaan ole kehittyneet vastaavalla tavalla. Hallitukset kokevat strategioiden olevan sinänsä selkeitä, mutta hallitusten kyky ja keinot vaikuttaa strategioiden toteuttamiseen kaipaavat vahvistusta.

Merkittävimpiä jatkuvia kehitysteemoja ovat digitalisaatio, tekoäly, asiakasymmärrys sekä markkina-aseman arviointi. Vaikka tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvät arviot ovat nousseet tarkastelujaksolla, ne jäävät edelleen selvästi muiden hallitustyön osa-alueiden alapuolelle. Huomionarvoista on myös asiakas- ja markkinanäkökulman suhteellinen heikentyminen, mikä korostaa tarvetta vahvistaa hallitusten outside-in-ajattelua.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän seuraajasuunnittelu on kehittynyt myönteisesti, mutta se säilyy edelleen yhtenä hallitustyön pitkäaikaisimmista kehityskohteista.

Yksittäisiä hallitusjäseniä koskevien arvioiden kehitystrendit

Yksittäisten hallitusjäsenten arviointeja koskeva peer review -aineisto antaa kiinnostavan näkökulman hallitustyön kehitykseen. Siinä missä hallituksen kollektiivisen osaamisen kehitys on ollut asteittaista, yksittäisten hallitusjäsenten osaamisen arvioissa näkyy selkeämpi nousutrendi.

Suurimmat parannukset liittyvät hallitusjäsenten strategiseen kontribuutioon sekä johdon tukemiseen. Hallitusjäseniltä odotetaan yhä enemmän aktiivista osallistumista strategiseen keskusteluun, vaihtoehtojen arviointiin sekä johdon sparraamiseen. Aineisto osoittaa, että suomalaisissa hallituksissa on nykyisin huomattavasti enemmän liiketoiminnallista, strategista ja toimialakohtaista osaamista kuin tarkastelujakson alussa.

Yksi mielenkiintoisimmista havainnoista liittyy rohkeuteen haastaa. Vaikka myös tämä osa-alue on kehittynyt myönteisesti, se jää edelleen suhteelliseksi kehitysteemaksi verrattuna osaamisen tasoon. Tämä viittaa siihen, että hallituksissa ei enää ensisijaisesti kamppailla osaamisvajeen kanssa, vaan haasteena on olemassa olevan osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen tavoiteasetannassa, päätöksenteossa ja strategisessa keskustelussa.

Analyysi yhdistetyistä hallitus- ja peer review -arvioista

IMS Talentin arviointimallin erityinen lisäarvo syntyy koko hallituksia koskevien kollektiivisten aineistojen ja peer review -aineistojen yhdistämisestä. Yhdessä tarkasteltuna aineistot tarjoavat selkeämmän kuvan hallitustyön todellisesta vaikuttavuudesta kuin kumpikaan menetelmä yksinään.

Yhdistetty analyysi osoittaa, että suomalaiset hallitukset ovat siirtyneet valvontaroolista kohti strategista sparrausroolia. Hallitukset osallistuvat aiempaa aktiivisemmin strategiatyöhön, tukevat johtoa vahvemmin ja tuovat enemmän näkemyksellistä lisäarvoa päätöksentekoon. Samalla hallitusjäsenten osaaminen on noussut korkealle tasolle.

Keskeinen havainto kuitenkin on, että hallitustyön haaste ei enää ole osaamisen hankkiminen vaan osaamisen hyödyntäminen. Hallituksissa on käytettävissä merkittävä määrä kokemusta, toimialaosaamista ja strategista näkemystä, mutta tämän potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää entistä avoimempaa keskustelua, aktiivisempaa haastamista sekä hallituksen puheenjohtajalta vahvaa kykyä toimia keskustelun arkkitehtina.

Johtopäätökset ja suositukset

IMS Talentin laajaan arviointiaineistoon perustuva analyysi osoittaa, että suomalainen hallitustyö on kehittynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Hallitukset ovat nykyisin ammattimaisempia, osaavampia ja paremmin johdettuja kuin aiemmin. Erityisesti puheenjohtajuus, hallituksen dynamiikka, valiokuntatyö sekä yhteistyö toimitusjohtajan kanssa ovat vahvistuneet systemaattisesti.

Samalla aineisto osoittaa, että seuraavan kehitysvaiheen haasteet ovat luonteeltaan strategisia. Hallitusten tulee vahvistaa asiakas- ja markkinalähtöistä ajatteluaan, kehittää kykyään käsitellä digitalisaatiota ja tekoälyä liiketoiminnan näkökulmasta sekä rakentaa systemaattisempia käytäntöjä seuraajasuunnitteluun ja osaamisen uudistamiseen. Viimeisinä vuosina on keskeiseksi hallitusteemaksi noussut kasvun aikaansaaminen. Tämä edellyttää hallituksilta strategisen osaamisen lisäksi kyvykkyyttä asettaa haastavia tavoitteita ja olla vaativia toimeenpanon ohjauksessa ja seurannassa.

IMS Talentin näkemyksen mukaan tehokkaimmat hallitukset erottuvat kyvyllään yhdistää korkea osaamistaso, markkina- ja asiakasymmärrys sekä rohkea strateginen keskustelu ja tavoitteenasetanta. Hallituksen kilpailuetu syntyy yhä enemmän siitä, miten se kykenee ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia, haastamaan johtoa rakentavasti sekä tukemaan strategian toimeenpanoa ja organisaation uudistumista.

Lue lisää hallitusarviointiprosessistamme

Ota yhteyttä IMS Talentin konsultteihin